Oodin itselleni siis lauloin, suihkussa kauniisti luikautin. Päätin, että nyt alkaa se kauan, kauan odotettu sinkkukausi. En ole varsinaisesti luokitellut itseäni kovinkaan lorttomaiseksi, mutta myönnän, että en ole varsinaisesti viettänyt aikaa sinkkuna kovin paljoa. Miksi?
En tiedä, jostain syystä päädyn aina hyppäämään yhdestä suhteesta toiseen. Ehkä etsin aina sitä parempaa, kuitenkaan löytämättä. Ehkä kyllästyn. Ehkä oletan, että ansaitsen parempaa. Ehkä olenkin vain onneton lortto, joka sietäisikin olla yksin.
Ehkä niin.. mutta joka tapauksessa, nyt olen virallisesti viimein sinkku, ja niin aion pysyäkkin, kunnes tietty kriteerilista Herra Täydellisen kohdalla täyttyy.
Onko liikaa vaadittu, jos haluaa löytää rinnalleen miehen; Miehen, eikä sitä ainaista surkeaa, hoivattavaa ja opetettavaa poikaa?
Sellaisen, joka ei ole neitsyt, tai käytännössä neitsyt?
Sellaisen, joka osaa kuoria itse perunansa?
Sellaisen, joka tietää mitä haluaa, ja ottaa sen mitä haluaa?
Sellaisen, joka ei saa minua tuntemaan itseäni rumaksi ja lihavaksi jatkuvasti muistuttaen virheistäni?
Sellaisen, jonka älykkyysosamäärä ei ole niin alhainen, että sen voi mitata kouluviivaimella?
Sellaisen, joka asettaa minutkin prioriteettilistaansa?
Sellaisen, joka ei asuisi joko toisella puolella maata, tai täysin toisessa maassa?
Sellaisen, joka ei olisi sosiaalisesti rampautunut/lukossa ja täysin kyvytön sosiaaliseen kanssakäymiseen ihmisten kanssa?
Sellaisen, joka ei ole tahditon moukka, tai pakonomaisesti pönkitä omaa itseään ja egoaan suurenmoisella tiedon määrällään?
Sellaisen, jonka kanssa parisuhteen alku ei tarkoita sitä, että opetan hänelle kädestä pitäen kaiken?
Sellaisen, joka myöntää, että kaikki me olemme epätäydellisiä, hyväksyy sen, ja on valmis oppimaan virheistään siinä missä muutkin?
Sellaisen, jolla ei ole vakavia psyykkisiä sairauksia, jotka vaikeuttavat parisuhteessa elämistä?
Sellaisen, jonka vierellä minulla olisi hyvä ja turvallinen olla?
Sellaisen, joka osaisi myös sanoa EI.. myös minulle?
Sellaisen, joka iskisi minut.
Sellaisen, jolle esileikki ei ole sitä, että sanoo toiselle: "Räplää sää ittes märäks ku mää käyn paskalla".
Sellaisen, joka täyttää kaikki nuo.. mutta ei ole naimisissa tai homo.
Kaikesta muusta olen valmis neuvottelemaan.
Paitsi noista.
Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä tuleman pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti